Toiminta
Sonkakosken Myllyn perusti Juho Fredrik ’Reeti’ Mustonen vuonna 1882. Heikki on viidennen sukupolven mylläri ja maanviljelijä vuodesta 2004 alkaen.
Mylly on perinteinen kiviparimylly, mikä on saanut voimansa aina vedestä, vierellä virtaavasta Matkusjoesta. Tilan vesivoimalaitos sijaitsee myllyn yhteydessä ja se otettiin uudelleen käyttöön v. 1989. Voimalaitos tuottaa suurimman osan tilan käyttämästä sähköstä. Voimalaitosta ajetaan vesimäärästä riippuen lähes ympärivuoden turbiinin sallimalla täydellä vesimäärällä, n. yksi kuutiometri sekunnissa. Voimalaitoksen teho on n. 25-30 kW.
Vilja kuoritaan ennen jauhantaa. Kuorijätteestä saadaan lesettä, joka syötetään karjalle rehuna. Litistimellä kokonainen jyvä litistetään kahden pyörivän valssin välissä, josta saadaan hiutaletta eli suurimoa.
Myllytoiminnan aloitusvuosi näillä paikoilla 
Vilja kuoritaan ennen jauhatusta, kuorintajäänne on lesettä 
Viljan litistin, jolla tehdään hiutaleita eli suurimoita eli ryyniä 
jauhinkivi tarkastettavana, kivi tai jokin muu kova on kuluttanut uran kiven ympäri 
Alempi jauhinkivi tarkastelussa kiinnitystapin irrotustyökalujen kanssa 
Jauhinkivet paikoillaan tiiviisti koteloituna. Ylhäältä tulee vilja ja lattiassa olevilla pyörillä säädetään karkeutta
Tuotteet
Jauhamme lähialueiden kauraa, ohraa, ruista ja vehnää täysjyväviljaksi. Kiviparilla jauhettaessa jauhot saavat ainutlaatuisen rakenteen ja leipoutuvuus on erinomainen. Jauhettaessa karkeus säädetään käsin, joten asiakas voi toivoa sopivaa karkeutta käytön mukaan, esimerkiksi hienoja piirakkaruisjauhoja, karkeampaa leipäruisjauhoa tai karkeinta puuroruisjauhoa. Kesällä suosiossa ovat lettujauhot eli hienoksi jauhetut ohrajauhot muurinpohjalettuihin. Myllyn tuotteita ovat myös hiutaleet, rouheet ja ryynit. Asiakkaan toiveita kuunnellaan myös uusien tuotteiden osalta, esimerkiksi speltin jauhatus, litistys tai vaikkapa kokonaisten kauraryynien valmistaminen.
Jauhatukset tehdään tilausten mukaan, joten ne ovat aina tuoreita. Tuoreuden takaamiseksi jauhatuspäivämäärä ilmoitetaan pakkauksessa. Jauhot ja hiutaleet suositellaan käytettäväksi puolen vuoden sisällä jauhatuksesta, kokonaiset ryynit pysyvät hyvinä vuodenkin. Jauhot on hyvä säilyttää valolta suojassa, erityisesti kaura on rasvaisena viljana syytä säilyttää myös aina viileässä.
Tuotteissa ei ole mitään lisäaineita, eikä niitä käsitellä, esimerkiksi hiutaleiden osalta keittäminen vaatii pitemmän ajan verrattuna kaupasta yleensä saataviin esihöyrytettyihin hiutaleisiin.
Mylläri tarkastaa jauhatuksen sujumista säätämällä jauhatukseen menevän viljan määrää 
Oman tilan tuotteita sekoitettuna, kuivattuna ja pakkausvaiheessa omaan käyttöön 
Säkityslaari, jossa myllyn käsittelyssä tullut valmis tuote säkitetään 
Jauhokuorma lähdössä myyntipisteisiin lähiseudulle 
Valmiita kauratuotteita myytäväksi 
Valmiita ruistuotteita esittelyssä
Mylly kuvattuna ilmasta 
Vaikka lumi myllyn nurkalla on koskematonta, ei mylly lepää talvellakaan 
Talvinen aurinko nousee jo lumikinoksen harjan yläpuolelle nipinnapin 
mylly kosken partaalla keväällä 
Avoimet ovet tilalla ja myllyllä aiheuttavat joskus jopa ruuhkaa 
Mylly kuvattuna ilmasta, lähes suoraan yläpuolelta
Asiakaspalvelu
Myllyn toiminta on ollut aina myös sosiaalinen tapahtuma. Myllyllä kokoontuvista viljelijöistä hevosten vetämine viljakärryineen on siirrytty 135-vuotisen historian aikana sosiaaliseen mediaan. Tuotteita myydään suoramyyntinä myllyltä ja muutamassa paikallisessa liikkeessä, mutta asiakaskunnasta yhä suurempi osa on facebookin Reko lähiruokarenkaissa jäseninä olevia savolaisia ja kainuulaisia asiakkaita. Reko toiminnan myötä kontaktit asiakkaisiin ovat säilyneet suorina ja avoimina, sosiaalinen verkosto ympärillä on laaja.
Myllyn toiminta on aina ollut asiakaslähtöistä niin rahtijauhattajille kuin suoramyyntiasiakkaillekin. Mylläri Heikki jauhaa lähes päivittäin pääasiassa rahtijauhatuksia. Tuotteet pakataan asiakkaan tarpeiden mukaan yhden kilon pussista kymmenien kilojen säkkeihin.
Myllyllä ei ole varsinaisia aukioloaikoja, mutta joku tilan nuorista tai vanhoista isännistä ja emännistä on yleensä aina saapuvilla.
Soittele ja tule käymään!
Asiakkaiden palveleminen on ollut sukupolvesta toiseen mylläreille kunnia-asia.
Sonkakosken Mylly
Vänninniementie 30
74360 SONKAKOSKI
Heikki 044 0764 670
Sonkakosken mylly Facebookissa